Kirjataanpa tähän osan Annanollinmäen 2021 puuhasteluista. Joutuu kyllä muistelemaan, kun jäi runsas vuosi kirjaamatta. Ja miesmuisti ei enää ole kovin pitkä. En vastaa veiläkään tämän plokin aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista.
11-12/2019
Lumi tuli marraskuussa, mutta sitten loppuvuoden vuoroin lunta tuli ja suli. Talvi näyttää alkavan vasta tammikuussa
Valmistuvaan tupaan siirrettiin Pitkän kamarin takka, josta yritetään muurata massiivisempi. Legopalikoita puretaan ja kasataan kunnes hallitus on tyytyväinen.
9-10/2019
Mökiltä sammutetaan aina sähköt pääkatkaisijasta kun lähdetään. Uutena pikkuprojektina tulivat pihavalot aurinkokennovalojen sijaam. Akkulaturi lataa vanhaa akkua (joka sittemmin jouduttiin uusimaan) kun olla paikalla. Hämäräkytkin kytkee sitten lyhtyihin virran. Syksyn hommista merkittävää oli tuvan, eteisen ja pikkukamarin lattialankkujen tiivistäminen. Roskia oli parissa vuodessa valunut todella paljon raoista, joita ensin kokeiltiin tiivistää narulla ja maalilla. Akrylaattimassa oli lopulta helpointa, nähtäväksi jää kuinka se kestää talven pakkasia.
7-8/2019
Venevaja valmistui kesällä ja ensimmäisen veneen koekäyttö oli onnistunut. Välillä oli joki kuivempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Lehtien otsikoissa ja somessa olivat esillä lupiinit, mutta Annanollin mäellä horsmat, mesiangervot ja erilaiset putket kasvavat miehenkorkuisiksi. Puuseen näkymät vihreiden puiden välistä ovat rajalliset, ehkä on harvennettava kun jatkoroikat on saatu puiden edestä pois Loppukesän kohokohta oli meheiläisparvi joka majoittui savupiippuun ja pikkukamariin (keittiö) tippui kymmeniä mehiläisiä enemmän tai vähemmän kuolleina. Mahtoivatkohan olla kuhnureita. Keväällä nähdään onko piipussa liikettä.
5-6/2019
Toukokuussa poiha alkoi viheriöidä. Pitkälle kesti lämöpä ennenkuin putket sulivat ja maakaapelit saatiin työnnettyä läpi. Kaivettaessa saatiin emäntien iloksi isoja kiviä, mutta ojamultien levityksessä tilalle menikin aikaa. Ei se luova työ aina niin hauskaa oe.
Venevajaa valmisteltiin pikkuhiljaa, pääosa oli roskapuusta Seinä tulivat tuvan, osin syödyistä, kattolankuista ja saunan entisistä saunapaneeleista. Harjannostajaisia juhlittiin hiiligrillillä. Kisssoja on harvemmin otettu mökille, Kaspian osasi kiivetä katolle vaikka tikkaiden välipuut olivat etäällä toisistaan.
1-4/2019
Tammi-helmikuussa ei mökillä juuri oltu, talvi pitkä ja normaalia kylmempi, vaikka vähäluminen. Maaliskusssa sitten lumet alkoivat häipyä. Vesi nousi kuten lapsuudessakin ja olisi vienyt laiturin mukaan ellei se olisi ollut kiinni pitkällä naruilla puissa
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.