Valtiopäivämiehenä Pohjanmaan asialla

Säädyt kokoontuivat valtiopäiville tammikuussa 1882. Talonpoikaissäädyssä oli yhteensä 59 edustajaa, joista seitsemän oli maakauppiaita. Tuolloin valtiopäivämies oli nimenomaan hänet valinneiden talonpoikien edustaja, ei niinkään omaa politiikkaansa ajava ”kansanedustaja”. Sahlgren kuului säädyn suomenmielisiin.

Valtiopäivillä Sahlgren puolusti ponnekkaasti Pohjanmaan radan rakentamista ennen Savon radan rakentamista, jota hallitus oli esittänyt seuraavaksi rakennusohjelmaan Tampereen-Vaasan radan valmistuttua 1883. Hän halusi rautatien Pohjanmaalle, ettei maakunta jäisi jälkeen muun Suomen kehityksestä. Savossa ja Karjalassahan hyvät vesitiet olivat jo parantaneet kulku – ja kuljetusmahdollisuuksia.

Sahlgren tunsi maakuntansa olot hyvin ja esitti puheessaan tarkasti eri alueiden tuotanto-olosuhteet ja perusteli näin rautatien hyödyllisyyttä :

-…Kruununkylän pitäjässä on miehet kaikki taitavia puutyössä, alusten ja huoneitten rakennuksissa, sieltä löytyy urkutehdas,  jossa nyt myötäänsä tehdään urkuja kirkkoihin, ja nikkareita oikein kosolta… Kokkolan jokivarrella olevat pitäjät ova tunnetut erinomaisesta toimeliaisuudesta kauppatoimissa, kokoavat voita ympäri vuoden ja kuljettavat sitä Pietariin, Helsinkiin ja talvella Ruotsin puolelle, jonne myös vievät lintuja ja vasikannahkoja. Silakanpyynti meren rantapitäjissä on suuressa määrässä ja niitä ajetaan paljolta Ouluun, jossa ovat aina korkeimmassa hinnassa ja käyvät hyvin kaupaksi. Maanviljelys ja karjanhoito on hyvällä kannalla koko tuomiokunnassa… Toholammilla yksinään on jo 23 isompaa meijeriä ja heidän voinsa on tunnettu aina Pietariin asti. Liha vedetään Vaasaan, Ouluun ja niiden välillä oleviin kaupunkeihin aina Ruotsin puolellekin… Kalajoen suussa on kymmenkunta kauppiasta, onpa siellä 350 lastin laivakin, joka viiltelee valtameriä. Pitäjissä Kalajoen jokivarsilla on maanviljelys ja karjanhoito hyvällä kannalla…

- Näistä kaikista näkyy, että Pohjanmaan kansa on yrittävää, uutterata ja toimivaa kansaa. Eri pitäjillä on aina sivuelatuskeinoja, joita ei toisilla ole. Tämänlainen kansa osaisi varmaan käyttää rautatietä omaksi hyväkseen ja rautatien eduksi, Sahlgren sanoi.

Hän perusteli rautatien rakentamista Pohjanmaalle myös kustannuskysymyksillä ja totesi, että rautatien rakentaminen tasaiselle Pohjanmaalle ei tulisi maksamaan kuin kymmenennen osan siitä, mitä se maksaisi Savossa.