Tässä on juttua vanhemmista sukupolvista lähtien ja alenevassa polvessa – miesten ehdoilla Ehkäpä jossain vaiheessa lisään päivämääriä sukukirjasta (Sahlgrenin sukuseura, Helena Sundbäck).
Henrik Johansson Sahlgren 1737-1773, Valborg Johansdr Wierimaa, Sahlgren 1738-1807
Pehr Henriksson Sahlgren 1790-1846, Carin Levonius, Sahlgren 1761-1803
Petrus Petri (Pehr) Sahlgren 1797-1831, Sofia Starck ent. Söderström 1767-1825
Johan Petter Sahlgren 1826-1889, (1. puoliso Wilhelminä Johnasdr Jokela, Sahlgren 1830-1853, 2. puoliso Margareta Lovisa Olander, Sahlgren 1817-1855), 3. puoliso Maria Christina Henriksdr Pajala, Sahlgren 1831-1914
Joitakin juttuja ja ilmoituksia Kokkolan lehdestä mainostaminen tunnettiin jo tuohon aikaan (http://digi.lib.helsinki.fi/index.html), jatketaan kun ehditään
JP Sahlgrenista on Kannuksessa näkyvissä (ainakin) ollut kuva valtuustosalin ja kirjaston seinällä sekä tien ja asunto-osakeyhtiön nimi. Jälkimmäisissä on käytetty kansan kielen oikeinkirjoitusta. Lepopaikka on Vanha hautausmaa, jota ei otettu käyttöön alueen vetisyyden vuoksi.
Gustav Adolf Sahlgren 1860-1905, Priita Johanna (Hanna) Salo Heiniemi, Sahlgren, 1877-1952.
Gustaf Aadolf Sahlgren oli lakimies, vaimo Hanna
Otteita Kokkola-lehdesta.
GS Sahlgren kuoli kovin varhain, kuolin syystä en tiedä. Varmaan perheen köyhtyminen lähti tästä liikkeelle.Kovin vähän pappa (Martti) on lapsilleen kertonut vanhemmistaan. Varmaan tuohon aikaan vaikeista asioista oli vaikea puhua. Tänä päivänä ja tässä ajassa näitä tarinoita mielellään laittaisi näkyviin.
Martti Gustaf Sahlgren 1901-1975, Fanni Maria Koivula, Sahlgren1903-1974 (Pappa ja mummu)
Lapset:
Kerttu 1922-1977
Kirsti 1924-2000
(Anna-)Liisa 1927-2011
Alpo 1930-1965
Leila 1933
Saara 1938-2011
Eero 1942-2008
(Niilo) Pekka 1946-1996
Eira 1948
Pappa ja mummu ja ilmeisesti vanhimmat Kirsti, Kerttu, Liisa. Seuraavassa Eero, isäni Alpo ja Pekka
Vasemmassa kuvassa näyttäisi olevan mummun ja papan lisäksi Leila ja Leilan lapsia, Eira eturivissä, mutta muita en tunnista. Tämä Kannuksen mökki sijaitsee Museokankaan ja Kajaanin tien välissä. Paikalla on vähän niittyä, mutta rakennuksen kivijalat ovat jo hävinneet.OIkean puoleisessa kuvassa on pappa yksin, joten mummu lienee jo kuollut. Lisäksi kuvassa on Eero, Leila, Liisa ja Eira. Tämä kuva lienee Mantan mökiltä Eskolasta.
Minun muistoihini on jäänyt pieni mökki jossa mummu ja pappa asuivat. Siinä oli huone ja keittiö ja toisessa päässä ulkosuojaa, entistä navettaa. Sinne aina mahduttiin vaikka porukkaa oli enemmänkin. Pihalla oli savusauna, ja oja joka oli hyvä leikkipaikka. Tänne pyöräiltiin useamminkin, muistan ainakin reissunKokkola-Tomujoki-Kannus-Kokkola.
Mummusta jäi mieleen lämminhenkisyys, joka köyhistä lähtökohdista huolimatta näyttää periytyneen eteenpäin. Papan muistan harvapuheisena, myhäilevänä ja savuketta polttavan miehenä. Jälkeenpäin kuulin, että nuorempana papalle oli viina maistunut ja raitistunut uskoon tultuaan. Isäni Alpo oli vanhempana joutunut hakemaan isäänsä kotia kylältä, jonka seurauksena hän oli täysin raitis.
Autoa ei tuohon aikaan ollut, ja polkupyörä oli perusvälinen.
Ryhmäkuvassa vanhempani Siiri (Annanolli) ja Alpo, minä ja kaksoisveljeni Matti olemme eturivisisä, ja nuorin veljeni Vesa mummon sylissä. Isäni edessä on Leila ja vieressä Antti Pitkänen. Lapset Riitta ja Jari ovat edessä, vanhempi veli Jarmo ei ole kuvassa. Takarivissä seuraavana ovat Olli (Olavi) Savoinen ja Liisa, edessä on Marja-Liisa (Maimi), Kalle ja Matti alempana. Heikki näyttää puuttuvan.
Viimeisenä takarivissä on nuorin sisaruksista Eira (nykyinen Isokääntä).
Hänen vieressään on Kirsin ja Vilho Ylikorven (puuttuvat kuvasta) poika Alpo ja kurottelemasa Markku. Nuoremmat sisarukset eivät ole kuvaan ehtineet.
Mummon ja Papan (kuten vaaria kutsumme) lapsista puuttuvat vanhin Kerttu (Valkeinen), Eero ja Niilo-Pekka.
Alpo Kustaa Sahlgren 1930-1965, Siiri Annikki Annanolli, Sahlgren 1930-2005.
Veli-Matti 1955, Veli-Pekka 1955, Veli-Vesa 1961, Esa Pääkkö 1953-2015.
Äiti ja Isä. Seuraavassa Matti, isä, Vesa, Äiti ja Pekka. Vesalla oli pitkä vaalea tukka ja nykyisin (yleensä) pitkä tumma tukka. Ilmeisesti minulla on tuota unkarin mustalaisen verta enemmän kuin muilla.
Vanhempani olivat nuoruudessani nahka-alan pienyrittäjiä, joita Kokkolassa oli tuolloin runsaasti. Pitkää viikkoa ja iltaa töitä tehtiin. Isä oli hyvä laulamaan, ja lauloi leikatessaan nahkoja. Äidin vastuulla oli tuolloin hanskojen neulominen ja Matin kanssa osallistuimme hanskojen kääntämiseen. Isä kuoli liikenneonnettomuudessa Ruotsissa lasten ollessa 10 ja 4-vuotiaita. Tapahtuman jälkeen palasimme Tomujoen kautta Kokkolaan. Lapsuuden asunnoistamme muistan jotakin Vaatturinkatu 4:ta ja vieläkin käytössä olevasta Runebergin katu 20:stä.
Veli-Pekka Sahlgren 1955-, Maria-Leena Rannankari, Sahlgren 1957-
Laura-Maria 1981, Saara-Maria 1982, Saku-Pekka 1992, Reetta-Maria 1993