Kuntakokouksen esimiehenä 1868-82

Monien liiketiomiensa ohessa Sahlgrenilla riitti aikaa myös kotikuntansa asioille ja hänen tiedoillaan  ja taidoillaan oli käyttöä.

Luottamustehtäviä hänelle oli kertynyt jo varhain, hänet oli mm. valittu kirkkoväärtiksi.

Kuntakokouksen esimieheksi Sahlgren valittiin vuoden 1868 alusta. Kokoukset pidettiin hänen omistamassaan talossa Jokelan maalla.

Pöytäkirjoihin ei ole suoraan kirjattu kenenkään henkilökohtaisia ehdotuksia, mutta on selvää, että kuntakokouksen esimiehen kädenjälki näkyy monissa päätöksissä.

Vuosi 1868 oli juuri katovuosista toipumisen aikaa, taistelua puutetta vastaan. Kun lamasta alettiin pikku hiljaa toipua, ryhdyttiin koulutuksen järjestämiseen.Tätä vaati koulutuksen siirtyminen kunnalle.

Tammikussa 1869 pidetyssä kuntakokouksessa ”…tultiin siihen yhteiseen päätökseen, että Kansakoulu on välttämättömästi tarpeellinen ei ainoastaan pojille mutta myös tyttärille…, jonka vuoksi päätettiin laittaa Seurakuntaan Kansakoulu molemmille sukupuolille ja yhteisistä varoista saadaan palkka sekä opettajalle että opettajattarelle…”

Sahlgren puolestaan lupasi kaksiopettajaiselle koululle klaseja, nauloja ynnä muita rakennustarpeita 400 markan edestä, yksiopettajaiselle puolta vähempi. Tämä lupaus varmasti auttoi huomattavasti koulun perustamista, sillä näin poistui osa taloudellisista esteistä, eikä koulun mahdollisilla vastustajilla ollut enää huomauttamista rakennuskuluista.

Koulun perustaminen osoitti suurta edistyksellisyyttä – olihan koko Suomessa tuolloin 48 kansakoulua, joista Pohjois-Suomessa ei ollut ainoatakaan. Työn arvoa lisäävät ajankohdan vaikeat taluodelliset olot, mutta yhteistyöllä ja talkoohengellä näistäkin selvittiin. Koulurakennus oli valmis syksyllä 1872.

Sahlgren kunnostautui vielä 1870-luvun lopulla tarvittujen jyvälainojen hankkimisessa. Nämä lainat jäivätkin hänen viimeiseksi suuremmaksi toimekseen Kannuksen kunnan esimiehenä, sillä valtiolliset velvollisuudet veivät hänet pois kunnalliselämästä. Hänet valittiin edustajaksi talonpoikaissäätyyn vuoden 1882 valtiopäiville säädyn puheenjohtajaksi siirtyneen Kokkolalaisen K.J. Slotten paikalle.